TYÖPAIKKAVÄKIVALTA - ONGELMA JOTA PITÄÄ TORJUA

Huom! Tämä kirjoitus ei käsittele yleistä yhteiskunnan turvallisuuden tai rikollisuuden tilaa, vaan tarkoituksena on pohtia työturvallisuuteen ja työpaikkaväkivaltaan vaikuttavia tekijöitä. 

"Hei bro, tajuutsä et mul on oikeus tehdä mitä mä haluan!"      -"Mä en ole sun bro."
"Hei bro, tajuutsä et mul on oikeus tehdä mitä mä haluan!" -"Mä en ole sun bro."

Työpaikkaväkivalta, uhkaava käytös ja solvaaminen kuuluvat valitettavasti monen ihmisen työssä kohtaamiin ikäviin tilanteisiin. Olen itse seurannut tämän trendin kehittymistä läheltä, niin ihmisten parissa työskennellessäni kuin seuratessani uutisointia. Tässä kirjoituksessa käsitellään työturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä, jotka konkretisoituvat joillekin uhkaavina tilanteina ja joillekin uutisotsikoiden muodossa työtään tekeviin kohdistuvasta väkivallasta ja sen uhasta.

Työturvallisuuskeskus: "Vuonna 2024 kirjattiin 7 700 väkivallan aiheuttamaa työpaikkatapaturmaa, mikä on yli 1 500 tapausta enemmän kuin vuonna 2023 – kasvua edellisvuoteen nähden on yli 24 prosenttia.

Väkivalta tai järkyttävä tilanne oli viidenneksi yleisin työpaikkatapaturman aiheuttaja." (Yle 2025.)

Tämä on sellainen haaste johon itse törmään jatkuvasti eri työyhteisöissä. Erityisesti asiakkaiden uhkaava käytös on lisääntynyt eri ammattiryhmiä kohtaan. Taustalla on monia syitä, kuten esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, mutta myös usein minä-keskeinen ajattelumalli, jossa ollaan täysin kykenemättömiä käsittelemään tunne-elämän haasteita ja esimerkiksi sitä, jos joku sanoo sinulle EI. 

Tyypillisiä työpaikkaväkivallasta kärsiviä aloja ovat perinteisesti olleet sote-ala, kaupan ala ja esimerkiksi turvallisuusala. Uhkaava käytös ei kuitenkaan rajoitu vain näihin - jokainen ammattikunta, joka joutuu olemaan ihmisten kanssa tekemisissä joutuu varautumaan uhkaaviin tilanteisiin. Helsingin Uutiset uutisoi 11.3.2025 siitä, että kaupungin työntekijöiden kohtaamat uhkatilanteet ovat lisääntyneet (kts. taulukko alla, linkki juttuun alhaalla). Jutussa mainittuja ammattiryhmiä olivat mm. opettajat, siivoojat, pelastajat, hoitajat ja pysäköinnintarkastajat. Näitä ryhmiä yhdistää ainakin yksi tekijä: kohtaamiset ihmisten kanssa.

Helsingin kaupungin työntekijöiden raportoimien uhkatilanteiden kehitys. Helsingin Uutiset 2025.
Helsingin kaupungin työntekijöiden raportoimien uhkatilanteiden kehitys. Helsingin Uutiset 2025.
"Siis hetkinen" saattaa joku miettiä: miksi joku olisi uhkaava esimerkiksi sairaanhoitajaa tai palomiestä kohtaan? Entä miksi kukaan uhkailisi siivoojaa, joka pitää työkseen ympäristöt siistimpänä meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi? Tai miksi joku esimerkiksi heittäisi juomat baarimikon päälle ravintolassa - eikös hän palvele juuri sitä tarkoitusta mitä varten ravintolassa ollaan?

Syyt ihmisten käytökseen ovat moninaisia, mutta tähänkin löytyy usein eräs yhdistävä tekijä - nimittäin ihmisten kyvyttömyys käsitellä negatiivisia tunteita sekä minä-keskeinen ajattelumalli yhdistettynä vastuun välttelyyn omien valintojen ja tekojen seurauksista. 

Tässä yksi esimerkki: 

Kaverukset Pekka ja Pate ovat juhlimassa ja Pate on juonut itsensä huonoon kuntoon. Viinaa on alettu kiskomaan heti iltapäivän padel-ottelun jälkeen. Portsari ei päästä Patea sisään ja kaveri Pekka suuttuu, solvaa portsaria ja jatkaa huuteluaan etäältä. Pekan käytöksen vuoksi myös häneltä evätään sisäänpääsy.

Kun portsari poistuu hetkeksi, Pekka livahtaa ravintolaan. Aulassa hän kieltäytyy poistumasta, haistattelee ja vaatii alkometritestiä. Lopulta portsari yrittää ohjata hänet ulos, mutta Pekka riuhtoo vastaan ja yrittää tarttua poken rinnuksiin. Tilanne päättyy siihen, että Pekka laitetaan käsirautoihin hänen huutaessaan "pahoinpitelyä" kuvattavaksi.

Poliisin saavuttua Pekka vaatii rautojen poistamista ja yrittää määrätä poliiseille, miten heidän tulisi toimia. Hän syyttää heitä typeryydestä ja valittaa putkaan joutuessaan, ettei Suomi ole enää oikeusvaltio. Kun hänelle kerrotaan aggressiivisen käytöksen tallentuneen myös ravintolan valvontakameraan, Pekka toteaa ettei nauhoja ole katsottu oikein.

Pekka saa sakon järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, mutta kiistää syyllisyytensä ja vaatii oikeudenkäyntiä. Oikeudessa hän väittää, että portsari hyökkäsi hänen kimppuunsa ilman syytä. Hän tuo ystävänsä Pasin (joka ei ollut paikalla itse tilanteessa) luonnetodistajaksi kertomaan kuinka rauhallinen ja säyseä heppu Pekka on luonteeltaan. Käräjäoikeus katsoo Pekan syyllistyneen rikokseen ja määrää sakkorangaistuksen. Tuomari muistuttaa, että ravintolan ovimiehen käskyä on noudatettava. Pekka poistuu oikeudesta kiukkuisena, kertoen kavereilleen tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti.**

Yllä oleva esimerkkitarina on saanut inspiraationsa tosielämän tilanteista. Tuota samankaltaista itsekeskeistä toiminta- ja ajattelumallia on havaittavissa useisiin ammattiryhmiin kohdistuvassa uhkaavassa käytöksessä. Tällaisia tilanteita ovat mm. näpistelijän muuttuminen aggressiiviseksi, vihanpurkaus pysäköinninvalvojaa kohtaan, turvallisuusviranomaistoimijoiden rajoittaessa esimerkiksi liikkumista jollakin kadulla ym. 

Asiakaspalvelijoihin kohdistuva häiriökäytös ei todellakaan ole vain "yhteiskunnan reunalla elävien" synti, vaan uhkaavaa käytöstä voi tulla kaikkien yhteiskuntaluokkien edustajien toimesta. Uhkaavaa käytöstä joudutaan siis kokemaan hyvin monenlaisilla aloilla ja vaihtelevissa tilanteissa ja ympäristöissä. 

Kaupan ala on perinteisesti kärsinyt uhkaavasti käyttäytyvistä asiakkaista eikä trendi tunnu valitettavasti kääntyvän laskuun. Tällä hetkellä pohditaan yrityslähestymiskiellon käyttöönoton mahdollistamista lainmuutoksella, jolloin rikolliseen toimintaan syyllistynyt ei saisi enää tulla häiriköimänsä yrityksen tiloihin ilman seuraamuksia. Seurataan mielenkiinnolla tuleeko tuollainen lakiuudistus, joka voisi helpottaa joidenkin kauppaliikkeiden haasteita aggressiivisten näpistelijöiden ja muiden häiriköiden kanssa. Toki ymmärretään, ettei kaikkia häiriköitä kiinnosta onko tuollainen yrityslähestymiskielto vai ei - lonkero tai suklaapatukka pöllitään sieltä mistä edellisenäkin päivänä pöllittiin, tuli seuraamuksia tai ei.

Kaupan alalla toimitaan välillä yksin tai kaksin työskennellen ja jopa yötä myöten. Ovesta voi tulla sisään kuka vain ja eri myymälöiden ja yritysten välillä on todella paljon vaihtelua siinä, miten uhkatilanteisiin on varauduttu.

 
Tässä olisi erityisen tärkeää panostaa nuorten ja uusien työntekijöiden työturvallisuusperehdytykseen, jotta voitaisiin mahdollisesti välttyä pahemmilta haavereilta ja kokemattomuuden aiheuttamalta turhalta riskien otolta. Samaan aikaan vaakakupissa painaa kauppiaan näkökulmasta se, että mitä voi hyväksyä ja missä tilanteessa rajat asetetaan esimerkiksi näpistelylle, jopa oman fyysisen turvallisuuden riskeeraamisella.

Pakkokeinolain määrittelemä yleinen kiinniotto-oikeus mahdollistaa esimerkiksi näpistykseen syyllistyneen henkilön kiinniottamisen verekseltään. Kun kyseessä on oma yritys, joka joutuu rikoksen kohteeksi, voi kauppiaalla olla erityinen intressi oman harkintansa mukaan pyrkiä estämään rikollisen poistumista - tämä on tilanne jossa on suuri eskalaation vaara. Mikäli kiinniotettava henkilö on väkivaltainen, tilanne voi muuttua hyvin vaaralliseksi kuten alla olevassa videossa näkyy. Kyseessä on Ylen juttu, jota varten kauppias julkaisi valvontakameran videon painimatsista olutvarkaan kanssa.

Myös yksi erityinen ilmiö on mielestäni hyvä nostaa esiin tässä yhteydessä: nuorisoporukoiden uhkaava ja häiritsevä käyttäytyminen ihmisten työpaikoilla, kuten kauppaliikkeissä, liikekeskuksissa tai joukkoliikennevälineissä. Tämä ongelma nousee usein esiin asiakkaiden kanssa keskustellessani - nämä porukat paitsi aiheuttavat häiriöitä ja uhkaavia tilanteita, myös yleistä turvallisuuden tunteen laskua. Ja niille jotka toteavat "nuoret ovat aina liikkuneet porukoissa ja elvistelleet": kannattaa tutustua rikos- ja pakkokeinotilastoihin (tilastokeskus, julkista tietoa) nuorten ryöstö- ja pahoinpitelyrikosten osalta - kasvu on viime vuosina ollut melkoista. Nuorisorikollisuudesta on tarjolla hyvää tutkimustietoa ja laitan linkin tämän blogikirjoituksen loppuun.

Roadman-kulttuurin leviäminen näkyy myös työpaikkojen työhyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen laskussa. Yksittäisten työpaikkojen on haastavaa ennalta estää täysin häiriökäytöksen esiintymistä, mutta sen sijaan on mahdollista kouluttaa henkilöstöä ennalta uhkaavan käytöksen kohtaamiseen sekä työturvallisuutta tukevien toimintamallien soveltamiseen. Tämä työturvallisuutta tukevien työskentelytapojen perehdytys ja koulutus on kirjattuna myös vaatimuksena työturvallisuuslakiin.

Mikäli työ pitää sisällään väkivallan uhkaa, tulisi työnantajan laatia työpaikkaväkivallan vastainen menettelytapaohje. Se pitää sisällään eri skenaarioita uhkaavista ja väkivaltaisista tilanteista sekä käytännön toimintatapaohjeet tilanteen ehkäisemiseksi, tilanteen aikana sekä sen jälkeen. Menettelytapaohje toimii hyvänä pohjana henkilöstön käytännön kouluttamiselle uhkatilanteita varten - ilman koulutustahan tuommoisella ohjedokumentilla ei ole merkitystä.

Aluehallintoviraston vuonna 2024 tekemät tarkastukset paljastivat, että monilla työpaikoilla ei ollut havahduttu kasvavaan väkivallan uhkaan, eikä sen hallintaan ollut vielä riittäviä keinoja käytössä.
-Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Timo Koskinen blogissaan 7.3.2025

Olin jonkin aikaa sitten kouluttamassa erään tahon liikuntapaikkojen työntekijöitä uhkatilanteiden varalle. Tässä tapauksessa oli ilo huomata, että ainakin ohjeistusdokumentit olivat hyvällä tasolla. Auditoin dokumentit ja laadin pienet päivitykset niihin ja seuraavaksi henkilöstölle järjestettiin työturvallisuuskoulutus, jossa pureuduttiin työturvallisuutta parantaviin toimintamalleihin ja niiden läpikäyntiin mahdollisimman käytännönläheisellä tasolla. Joku saattaa miettiä että "hetkinen, mitä uhkaavia tilanteita liikuntapaikkojen henkilöstöllä muka voisi olla". Vaikka mitä: uhkaavat nuorisoporukat, vaativasti käyttäytyvät seurojen edustajat konfliktitilanteessa, liikuntapaikkojen tiloihin tunkeutuvat päihteidenkäyttäjät, naisten jumppatunteja häiritsevät pervot ynnä muuta.

Mielestäni kaikille asiakaspalvelijoille olisi mahdollista kouluttaa erilaisia toiminta- ja ajattelumalleja omaan työturvallisuuteen liittyen ja riittävän koulutuksen saamisen pitäisi olla myös jokaisen työntekijän oikeus, oli töissä sitten esimerkiksi kahvilassa, sairaalassa, yökerhossa tai vaikkapa päiväkodissa.

Olen itsekin saanut oman osani työpaikkaväkivallasta. Olen työskennellyt viimeiset lähes 17 vuotta turvallisuusalalla nimenomaan sellaisissa työtehtävissä, jossa ollaan asiakkaiden kanssa kasvotusten tekemissä. Valitettavan usein nuo tilanteet ovat sellaisia, että jotakin ikävää on tapahtunut ja joudun suorittamaan joitakin tilanteen vaatimia toimenpiteitä, joista toiselle osapuolelle saattaa tulla paha mieli. Minua on lyöty nyrkillä murtaen nenäni, purtu sillä seurauksella että olen ollut verikontrollissa puoli vuotta tartuntatautien poissulkemiseksi (onneksi vältyin niiltä), potkittu, revitty ja painittu maassa asti. Edellisin käräjäreissu asianomistajana oli, kun asiakas suusanallisesti uhkasi repiä pääni irti ja potki minua. 

Voin rehellisesti todeta, että kaikissa noissa tilanteissa päätös väkivallasta on ollut asiakkaan, ei minun.

Omat kokemukseni eivät edes ole pahimmasta päästä - tunnen henkilöitä, jotka on yritetty tappaa työnsä vuoksi.

Omiin kokemuksiini peilaten olen havainnut eri työyhteisöissä olevan todella kirjavaa turvallisuusjohtamista ja työpaikkaväkivaltaan varautumista. Pahimmillaan työturvallisuusjohtamista ja -varautumista uhkatilanteisiin ei ole yhtään. Kaikille työnantajille ei ole lainkaan selvää esimerkiksi se, että työturvallisuuslaki velvoittaa turvallisuuskoulutusten järjestämiseen ja koulutusten tulee vastata työpaikan olosuhteita ja riskien arviointia (jos sitä on edes tehty). Esimerkiksi monilla työpaikoilla ensiapukoulutus on kunnossa ja säännöllistä, mutta uhkatilannekoulutusta ei ole järjestetty ikinä vaikka työntekijät joutuvat kohtaamaan uhkaavia asiakkaita. Tämä on selvä koulutusvaje ja työturvallisuusriski erityisesti asiakkaita kohtaavissa ammattiryhmissä. 

Uskon, ettei pääosin kyse ole tarkoituksenmukaisesta laiminlyönnistä vaan enemmänkin tietämättömyydestä ja vääristä olettamuksista:

"Eihän semmoista meidän tarpeisiin olevaa koulutusta ole olemassa"

"Onhan meillä se vartijakutsupainike, eikö se muka riitä"

"Semmoiset koulutukset varmaan maksavat ihan törkeästi, ei me tommoisiin laiteta rahaa"

Turva-Jollen Koulutuspalvelut tarjoaa ratkaisuja noihin mieltä askarruttaviin väittämiin. Jokainen meidän toteuttama koulutus on yksilöllisesti räätälöity kokonaisuus, jossa on kartoitettu kunkin kohderyhmän yksilölliset koulutustarpeet. Olemme toteuttaneet koulutuksia seurakuntatyöntekijöistä liikuntapaikkojen työntekijöihin ja monenmoiselle ammattiryhmälle siltä väliltä. Parhaillaan toteutamme suurta koulutusprojektia tapahtumapromoottoriyritykselle, jossa koulutetaan sekä kentällä toimivat promoottorit sekä erillisellä koulutuskokonaisuudella yrityksen toimistohenkilöstö työturvallisuusjohtamiseen. Me siis kykenemme tarjoamaan ratkaisuja hyvin monenlaisille kohderyhmille ja monenlaisiin tarpeisiin. 

Katso alla olevalta videotrailerilta esimerkki koulutuksesta, jossa varaudutaan väkivaltaan pyrkivän henkilön liikkumiseen toimitiloissa:

Toisekseen me tarjoamme koulutusta uhkatilanteiden ehkäisyyn ja mm. niihin tilanteisiin, kun esimerkiksi asiakaspalvelija on kahdestaan uhkaavan asiakkaan kanssa. Kuten me kaikki toivottavasti ymmärrämme, vartijakutsupainike ei luo automaattista turvaa vaan avun saapuminen voi todellakin kestää. Omasta turvallisuudesta pitäisi voida huolehtia myös sillä välin, kun apu on vasta matkalla. On täysin kestämätön ajatusmalli, että työyhteisön varautuminen uhkatilanteisiin lopetetaan vartijakutsupainikkeen asennukseen - se on vain osa harkittua kokonaisuutta.

Me olemme suomalainen pienyritys ja voimme toteuttaa koulutuksemme kustannustehokkaasti ilman ylimääräisiä kuluja ja "toimistomaksuja". Kouluttajien ja koulutettavien välissä ei ole ylimääräistä hallinnollista kerrosta, joka imee koulutusmaksuista oman siivunsa, vaan me tehdään tätä hommaa suurella sydämellä lähellä asiakasrajapintoja - erinomaisella hinta-laatu-suhteella, sillä jokainen asiakas meille on premium-asiakas ja samoin jokainen yksilöllinen koulutustuote on premium-tuote. Meidän kautta tilattujen koulutusten osalta voi myös olla varma, että kouluttaja on itse kokenut ammattilainen ja saanut pitkän ja asianmukaisen koulutuksen turvallisuuden parissa toimimiseen. Jokainen kouluttajaverkostomme jäsen on yrittäjän itsensä valitsema.

Tsekkaa yrityksen traileri alta:

Lisäksi uskomme eettisen koulutuksen olevan sellaista, jossa asioista puhutaan suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Me nimittäin uskomme, että ainoastaan tosielämään perustuva päätöksenteko auttaa myös työturvallisuusjohtamisessa sekä kunkin yksilön henkilökohtaisen turvallisuuden varjelemisessa. Tätä palveluperiaatetta tukee se, että kouluttajamme ovat käytännön ammattilaisia - me käsittelemme näitä asioita ja joudumme kohtaamaan uhkaavia henkilöitä jatkuvasti soveltaen käytäntöön itse oppejamme.

Olemmekin saaneet asiakkailta hyvää palautetta käytännöllisestä ja tosielämään perustuvasta tyylistämme. Asioiden käsittely "vaaleanpunaisten linssien" läpi tulee jatkossakin loistamaan poissaolollaan yrityksemme palveluissa.

Tähän loppuun vielä: toteutimme tämän vuoden 2025 alussa kaksi naisten uhkatilannekoulutusta, Helsingissä ja Tampereella. Koulutukset keräsivät runsaasti mielenkiintoa ja voimme jo tässä vaiheessa ilmoittaa, että nuo koulutukset saavat jatkoa. Voimme toteuttaa noita koulutuksia myös yksityisryhmille. Jos olet kiinnostunut koulutuksen järjestämisestä pienelle tai isommalle ryhmälle, laita viestiä: turvajolle.koulutus@outlook.com. 

Alta pääset katsomaan naisten uhkatilannekoulutuksen trailerin. 

Turvallista kevättä ja kesän odotusta toivottaen,

Joel, yrittäjä & pääkouluttaja - Turva-Jollen Koulutuspalvelut

Kirjoittaja on toiminut erilaisissa turvallisuuden työtehtävissä pääkaupunkiseudulla vuodesta 2008 lähtien sekä yrittäjänä vuodesta 2023. Koulutustausta: Strategisen johtamisen MBA/YAMK 2024, Poliisi (AMK) 2017, turvallisuusalan tradenomi (AMK) 2014

Ps. Jaa tämä blogiteksti jollekin tuttavallesi, joka on kertonut uhkaavista tilanteista ja häiriökäytöksestä työssään.

Kysyttävää koulutuksistamme? Lähetä viestiä alla olevan painikkeen kautta!

**Todettakoon vielä: Jos itse joudun syystä tai toisesta selvittelemään yllä kuvatun kaltaisia tilanteita, lähtökohtani on aina neutraali. Tilanteet vaihtelevat ja etenkin ihmisten kyky esittää tarkkoja tapahtumakuvauksia vaihtelee, erityisesti kiihtyneenä. Näiden tilanteiden selvittelyssä pyritään ottamaan monet asiat huomioon, joiden kommentointi ei ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Jos itse ei ole ollut paikalla näkemässä tilannetta, ei ennakkoasenteita tule muodostaa tilannekulkujen selvittelyn alussa - kokonaiskuva tapahtumista muodostetaan vasta riittävän tiedon saamisen myötä.


Luettavaa:

Työturvallisuuskeskuksen blogikirjoitus: https://ttk.fi/2025/03/07/tyotapaturmien-maara-kaantyi-kasvuun-tapaturman-syyna-yha-useammin-vakivalta/

Ylen uutinen väkivallasta johtuvien työtapaturmien lisääntymisestä: https://yle.fi/a/74-20147859

Helsingin Sanomien juttu matkalipun tarkastajiin kohdistuvasta väkivallasta: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011059591.html

Tutkimus nuorten ryöstörikosten piirteistä: https://poliisi.fi/-/poliisin-uusi-nuorten-ryostorikollisuutta-koskeva-selvitys-on-julkaistu

PAM: Häirintä ja uhkailu kaupoissa jatkavat kasvuaan: https://www.pam.fi/artikkelit/hairinta-ja-uhkailu-kaupoissa-jatkavat-kasvuaan-kaupan-liitto-ja-pam-kampanjoivat-epaasiallista-kaytosta-vastaan/

Helsingin Uutiset: Kaupungin henkilöstöön kohdistuva uhkailu ja väkivalta lisääntynyt: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8353857